Kokonaisvaltaista vastuullisuusviestintää vai pelkkää sanahelinää? : suomalaisten vaateyritysten vastuullisuusviestinnän vakuuttavuus

Vaatetusteollisuuden vastuullisuus on herättänyt keskustelua jo vuosikymmenten ajan, ja vastuullisesta kuluttamisesta on tullut trendikästä. Samalla myös vaatetusteollisuuden vastuuttomat toimintatavat, pikamuoti ja kertakäyttökulutus ovat yleistyneet. Kuluttajista on tullut kriittisempiä, ja he vaativat yrityksiltä yhä avoimempaa ja läpinäkyvämpää viestintää yritysten vastuullisuuteen liittyen. Tämän maisterintutkielman tavoitteena on selvittää minkälaisia vakuuttamisen keinoja suomalaiset vaateyritykset hyödyntävät vastuullisuusviestinnässään, ja kuinka kokonaisvaltaista tämä vastuullisuusviestintä on. Tutkielmalla pyritään luomaan uusia näkökulmia sekä vastuullisuusviestinnän että vaatetusteollisuuden vastuullisuuden tutkimukseen. Tutkielmassa ollaan kiinnostuneita vastuullisuusviestinnän roolista vaatetusteollisuudessa, vakuuttavuuden keinoista vastuullisuusviestinnässä sekä vastuullisuusviestinnän kokonaisvaltaisuudesta. Tutkimusmenetelmänä toimii retorinen analyysi, jonka avulla jaotellaan retorisia keinoja tutkimusaineistosta. Tutkimusaineisto koostuu 12 suomalaisen vaateyrityksen verkkosivuilla tapahtuvasta vastuullisuusviestinnästä. Retorisen analyysin lomassa reflektoidaan aineistoa Tenchin, Sunin ja Jonesin malliin vastuullisuusviestinnän neljästä osa-alueesta. Mallin mukaan kokonaisvaltainen vastuullisuusviestintä koostuu 1) vastuullisuusnäkökulmista, 2) vastuullisuusohjelmista, -aloitteista ja -toimenpiteistä, 3) edellä mainittujen toimeenpanosta ja tulosten raportoinnista sekä 4) yleisön huolenaiheiden julkituonnista. Teoreettisessa viitekehyksessä selviää, että vastuullisuusviestintä on kaiken vastuullisen toiminnan ydin. Yritysten vastuullisuuteen liittyvät teot ja toimenpiteet ilmenevät vastuullisuusviestinnän kautta. Tutkimusaineistoa kartoitettaessa selviää myös, että noin kolmasosa suomalaisista vaateyrityksistä ei viesti vastuullisuustoimenpiteistään ollenkaan tai riittävästi verkkosivuillaan. Tutkielmasta ilmenee, että suomalaiset vaateyritykset käyttävät monipuolisesti erilaisia retorisia keinoja vastuullisuusviestinnässään vakuuttaakseen yleisönsä vastuullisuudestaan. Ne pohjaavat vastuullisuusviestintänsä eniten logoskeinojen varaan, eli he luottavat eniten järkeen ja faktoihin vastuullisuusviestinnässään. Toisaalta tutkielmassa selviää, että yksittäisistä retorisista keinoista käytetyin läpi tutkimusaineiston on eetoskeinoihin kuuluva konsensuksella tai asiantuntijan lausunnolla vahvistaminen. Eetoskeinoilla pyritään luomaan luottamusta puhujan ja yleisön välille. Tämän retorisen keinon hyödyntäminen ilmenee etenkin me-retoriikkana sekä erilaisiin standardeihin ja sertifikaatteihin vetoamisena. Vastuullisuusviestinnän merkittävyydestä huolimatta yhdenkään tutkimuskohteena olleen vaateyrityksen vastuullisuusviestintä ei onnistunut kaikilla vastuullisuusviestinnän osa-alueella eli toisin sanoen vastuullisuusviestintä ei ollut kokonaisvaltaista vaateyritysten verkkosivuilla

Propuesta de reducción de mermas basadas en los patrones de venta de productos de Pizza Hut (pasta, pizzas y bebidas) periodo octubre 2012 a marzo 2013 Chiclayo, Perú

En la presente tesis se busca identificar principalmente cuales son los patrones de venta de los productos de la tienda Pizza Hut Chiclayo en el periodo octubre 2012 – marzo 2013 para reducir las mermas en el almacén y mejorar así el manejo de insumos en la empresa. Esto permitirá conocer el tipo de gestión, detallar la participación en la venta de cada producto y analizar el control de mermas actual. Se realizará dicha investigación utilizando un análisis descriptivo de toda la información recopilada en este periodo de estudio, y se procederá a pasar dicha información a gráficos del programa Excel y tablas dinámicas para un mejor entendimiento en el proceso de análisis. En el primer capítulo se muestra la problemática real por la cual la empresa está pasando y al mismo tiempo como se llegara a la solución del problema. En el segundo capítulo se manifestó conceptos claves y teorías básicas para un mejor entendimiento; el tercer capítulo es la metodología utilizada para el desarrollo de esta investigación. En el cuarto y quinto capítulo se muestra el proceso actual de gestión y el procesamiento de base de datos de como se ha estado manejando el proceso de venta y desecho en el periodo de estudio, toda esta información se analizó y desarrolló en el transcurso de esta investigación. Y por último el sexto capítulo es la propuesta basada en conclusiones de acuerdo a lo investigado; esta propuesta se basa en ideas precisas las cuales se manifiestan como puntos clave en la investigación, permitiendo así la mejora continua para la parte administrativa de la empresa

Infection prevention and control practices of ambulatory veterinarians : A questionnaire study in Finland

Background: Veterinarians face the risk of contracting zoonotic pathogens. Infection prevention and control (IPC) guidelines stress the importance of proper hand hygiene and personal protective equipment (PPE) to prevent transmission of these pathogens. Objectives: We aimed to assess how ambulatory livestock and equine veterinarians follow IPC guidelines, when working on farms and in stables. Methods: We studied hygiene practices of livestock and equine ambulatory veterinarians (n = 129) in Finland. A web-based questionnaire was used to obtain demographic information and information regarding hand-hygiene facilities and practices, use and cleaning of PPE and cleaning of medical equipment. Results: According to 66.9% of the respondents, hand-washing facilities were often adequate on livestock farms, but only 21.4% reported that this was the case in stables (p <.001). While 75.0% reported washing their hands or using hand sanitizer always before moving on to the next farm, only 42.5% reported doing this before moving on to the next stables (p <.001). Universal protective coat or coverall use was more common in livestock practice than in equine practice (91.6% vs. 27.7%, p <.001). Stethoscope cleaning was reported to happen less frequently than once a week by 30.0% of the respondents. Conclusions: Finnish veterinarians' self-reported IPC adherence was far from uniform. IPC was more commonly followed in ambulatory livestock practice perhaps facilitated by better hand-washing facilities on farms than in stables. The study suggests that education of veterinarians is still needed and that hand-washing facilities need to be improved even in a high-income country.Peer reviewe

Low-level colonization of methicillin-resistant Staphylococcus aureus in pigs is maintained by slowly evolving, closely related strains in Finnish pig farms

Over the past two decades, livestock-associated methicillin-resistant Staphylococcus aureus (LA-MRSA) has become widely prevalent in pig production in Europe. The carriage status of LA-MRSA is known to vary among individual pigs, but bacterial load in pigs has rarely been studied. We assessed the quantity of LA-MRSA in nasal and skin samples of pigs and investigated the genetic diversity of the strains together with sequenced strains from national surveillance and pathology samples from the Finnish Food Authority. On two farms with assumed MRSA-positive status, farm 1 and farm 2, 10 healthy pigs were sampled three times during 2 weeks from the nares and skin (study A). On farm 1, 54 additional pigs were sampled and from confirmed MRSA-positive animals, 10 were randomly selected and transported to a clean, controlled environment for further sampling (study B). From the samples taken on farms 1 and 2 and in the controlled environment, MRSA was isolated both by direct plating and enrichment on selective media. spa types, multilocus sequence types, staphylococcal cassette chromosome mec types, resistance and virulence genes were determined. Core genome multilocus sequence typing (cgMLST) analysis was performed, including the sequences deriving from the surveillance/pathology samples from the Finnish Food Authority.Peer reviewe

Genetic Variability and Structuring of Arctic Charr (Salvelinus alpinus) Populations in Northern Fennoscandia

Variation in presumably neutral genetic markers can inform us about evolvability, historical effective population sizes and phylogeographic history of contemporary populations. We studied genetic variability in 15 microsatellite loci in six native landlocked Arctic charr (Salvelinus alpinus) populations in northern Fennoscandia, where this species is considered near threatened. We discovered that all populations were genetically highly (mean F-ST approximate to 0.26) differentiated and isolated from each other. Evidence was found for historical, but not for recent population size bottlenecks. Estimates of contemporary effective population size (N-e) ranged from seven to 228 and were significantly correlated with those of historical N-e but not with lake size. A census size (N-C) was estimated to be approximately 300 individuals in a pond (0.14 ha), which exhibited the smallest N-e (i.e. N-e/N-C = 0.02). Genetic variability in this pond and a connected lake is severely reduced, and both genetic and empirical estimates of migration rates indicate a lack of gene flow between them. Hence, albeit currently thriving, some northern Fennoscandian populations appear to be vulnerable to further loss of genetic variability and are likely to have limited capacity to adapt if selection pressures change.Peer reviewe

Virtsarakkosyöpä

English summaryPeer reviewe